”Oppijat haluaisivat, että opettajat näkevät heidät sellaisena kuin he todellisuudessa ovat.”
( V. Eloranta – E. Jeronen, 2005, s. 161)
Tultaessa viidennelle luokalle oppimisen arvioinnissa otetaan huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päättöarvioinnin kriteerit ja siirrytään sanallisesta arvioinnista numeroarviointiin. Numeroarviointi voi kärjistyneessä tilanteessa johtaa oppimismotivaatioon, jossa oppimista ohjaa suorittaminen, tavoitteena pelkkä numero tai tilanteeseen, jossa numero koetaan ahdistavana, koska paras arvosana ei ole koskaan saavutettavissa. Jokainen oppilas jossain vaiheessa lukukautta yltää täydelliseen kympin arvoiseen suoritukseen, mutta useinkaan onnistuminen ei näy todistuksessa. Pientäkin oppimista ja osallistumista opetukseen tulee palkita, koska positiivinen palaute motivoi oppilasta kohtaamaan uudet haasteet paremmin. Lapselle palkinnoksi hyvästä suorituksesta ja positiiviseksi palautteeksi usein riittää pelkkä asian huomioiminen ja julkituominen.
Oppilaat käyttävät usein itsearvioinnissa valmiita kaavakkeita, joissa oppimistilanteesta esiin noussut tunne ilmaistaan ilmeillä kuten hymyllä. Hymynaamojen käyttö arvioinnissa on perusteltua esi- ja alkuopetuksessa, mutta ylemmillä luokka-asteilla oppilaiden itse tuottamaan verbaalisen itsearviointiin tulisi kannustaa. Tällä menetelmällä opitaan ymmärtämään omia tuntemuksia paremmin ja huomioimaan mitä oikeasti on oppinut.
Fyysisyys jakson arviointi perustuu oppilaan omaan itsearviointiin ja opettajan oppilaan osallistumisen arviointiin. Ennen kaikkea jakson päätavoite on kokonaisvaltainen kasvu.
