Tulevaisuuden tutkimista ja ennustamista on hyödynnetty määrätietoisesti lähinnä tuotesuunnittelussa, markkinoinnissa ja yritysmaailmassa. Maailmanlaajuisen taloudellisen tilanteen ennustamisen seuraaminen on nykyisin jokaisen asuntolainavelallisen arkipäivää. Kun lähdemme tarkastelemaan ihmisen tulevaisuuden ennustamista, niin sen historiallinen tausta ei ole kovinkaan tieteellisesti perusteltua. Tulevaa on ennustettu esimerkiksi korteista, kristallipalloista, kahvinporoista tai tähdistä. Kuka minä olen, on kysymys, jonka äärelle kannattaa aika ajoin pysähtyä, ja samalla miettiä omaa tulevaisuutta.
SWOT–analyysi on Albert Humphreyn kehittämä menetelmä, jota on käytetty esim. johtajakoulutuksissa, tuotesuunnittelussa, markkinoinnissa ja yritystoiminnan tulevaisuuden kartoittamisessa, mutta myös tutkittaessa modernien oppimisympäristöjen toimivuutta. SWOT on kirjainlyhennelmä englanninkielisistä sanoista strenght – vahvuus, weakness – heikkous, opportunity – mahdollisuus ja threat – uhka. Analyysin tarkoituksena on kääntää heikkoudet vahvuuksiksi, tiedostaa ja välttää mahdolliset uhkat, ja hyödyntää esiin nousseet mahdollisuudet ja vahvuudet. (V. Meisalo, E. Sutinen, J. Tarhio, Modernit oppimisympäristöt, 2000, s. 240)
SWOT- analyysi voi olla monitasoinen erityyppisistä tehtävistä kasattu kokonaisuus ja pitemmällä aikavälillä suoritettu analyysi, mutta yksinkertaisimmillaan se on lyhyt listaus sanoja. Henkilökohtaisen SWOT-analyysin tekeminen on järkevää, erityisesti elämän muutosvaiheissa, jolloin epävarmuus omasta toiminnasta on esillä. Oman toiminnan ja tulevaisuuden arvioinnin harjoittelu koulussa auttaa sisäistämään arvioinnin toimintatavaksi ja selviytymiskeinoksi myöhemmin nuoruuden ja aikuisuuden murrosvaiheissa. Tässä jaksosuunnitelmassa hyödynnetään SWOT- analyysiä perusasteen 6-luokkalaisten siirtymävaiheessa yläkoulun seitsemännelle luokalle.
